PITKÄ UUTINEN Marine Le Pen:in vaalikiellosta:
Marine Le Pen kiellettiin osallistumasta presidentinvaaleihin "demokraattisen häiriön" riskin takia (väitetty pelko äärivasemmiston mellakoista).
Toisin kuin monet ajattelevat, kelpoisuuden välitön täytäntöönpano ei ollut automaattinen laillinen seuraus kavallustuomiosta, vaan tuomareiden päätös.
Le Pen tuomittiin kavalluksesta, koska hän käytti EU-varoja puolueen henkilöstön palkkaamiseen, rikos, joka on ranskalaisen lain mukaan luokiteltu "délitiksi" (vähäisempi rike kuin "crime", joka yleensä ei vaadi automaattisesti valamiehistöä).
Oikeuden, jonka puheenjohtajana toimi tuomari Bénédicte de Perthuis, langettama tuomio oli neljä vuotta vankeutta (joista kaksi vuotta ehdollisena ja kaksi kotiarestissa) ja viiden vuoden kielto asettua ehdolle virkoihin, joka astui voimaan välittömästi huolimatta hänen aikeistaan valittaa.
Ranskan laissa tietyistä talousrikoksista seuraava rangaistus voi olla kelpoisuuden menetys julkisiin virkoihin.
Tämä kielto kuitenkin yleensä lykätään valituksen käsittelyyn saakka, ellei oikeus nimenomaisesti määrää "väliaikaista täytäntöönpanoa", mikä saa sen astumaan voimaan välittömästi.
Le Penin tapauksessa syyttäjä vaati tätä väliaikaista täytäntöönpanoa, ja tuomarit suostuivat, mainiten erityisiä huolia pelkän tuomion tosiasian lisäksi.
Tuomari de Perthuis ilmoitti, että päätös kieltoa koskevan välittömän voimaantulon oli vaikuttanut riski "demokraattisesta julkisesta levottomuudesta", joka voisi syntyä, jos kavalluksesta tuomittu henkilö saisi asettua presidenttiehdokkaaksi.
Oikeus punnitsi kahta riskiä: vaaraa valita ehdokas, jolla on tällainen tuomio, mikä voisi vaarantaa demokraattisen eheyden, sekä "suuren riskin julkiselle järjestykselle", jos merkittävä ehdokas kuten Le Pen kiellettäisiin, mikä mahdollisesti ruokkisi hänen tukijoidensa raivoa.
Lopulta tuomarit asettivat etusijalle jälkimmäisen, väittäen, että hänen sallimisensa asettua ehdolle voisi edustaa "vakavaa ja pitkäaikaista iskua demokraattisen elämän sääntöjä vastaan".
Tiivistettynä tuomarit totesivat, että äärivasemmiston mahdollisesti aiheuttama levottomuus Ranskan kaduilla olisi suurempi, jos he sallisivat Le Penin asettua ehdolle, verrattuna hänen tukijoidensa mahdolliseen levottomuuteen, jos he eivät sallisi hänen asettua ehdolle.
Se oli mielivaltainen päätös, joka todennäköisesti johtui siitä, että Ranskan poliittinen, taloudellinen, medioiden ja oikeuslaitoksen eliitti yksinkertaisesti halveksii Le Peniä ja hänen tukijoitaan.
-Visegrád 24.